Oppivelvollisuus on olennainen osa modernia, liberaalia kansallisvaltiota, jossa erilaisten uskomusten ja ideologioiden rinnakkaiselo on mahdollista. Pakkoa pidetään tässä mielessä välttämättömänä pahana vapaan, suvaitsevan ja tasa-arvoisen yhteiskunnan ylläpitämiseksi.
Mutta, what if I told you, ettei toisten pakottaminen olemaan liberaaleja ole lainkaan liberaalia?
Ironista kyllä, oppivelvollisuus tekee modernista valtiosta jotain hyvin samanlaista kuin kristillinen uskonto, jonka se väittää korvanneensa. Tämän osoittamiseksi sallinet minun antaa pienen historian opetuksen — vapaaehtoisella osallistumisella tietenkin.
1. Lukutaito tuli ennen koulua, ei sen jälkeen
Jos ihmisiltä kysyy, miksi koulunkäynti on pakollista, he vastaavat nopeasti: ”Koska lasten täytyy oppia lukemaan ja kirjoittamaan.” Tämä oletus on niin syvälle juurtunut, ettei sitä juuri huomata oletukseksi. Historia ei kuitenkaan suostu tukemaan sitä.
Todellisuudessa lukutaito ei syntynyt kouluista; koulut syntyivät lukutaidon seurauksena. Kauan ennen kuin mikään eurooppalainen valtio määräsi lapsia oppivelvollisuuden piiriin, suuret ihmisjoukot jo lukivat, keskustelivat, julkaisivat pamfletteja, perustivat kerhoja ja osallistuivat julkiseen keskusteluun. Kirjapaino oli keksitty 1400-luvun puolivälissä, ja tekstit tulivat laajojen kansankerrosten ulottuville sen sijaan, että ne olisivat pysyneet kapean kirkollisen ja aristokraattisen eliitin hallussa.
Tämä loi edellytykset valistukselle ja moderneille suurille vallankumouksille. Siellä missä tekstit ja lukeminen levisivät vapaasti, syntyi poliittinen vapaus. Siksi Ranskan ja Amerikan vallankumoukset tapahtuivat — ei siksi, että Rousseau tai Paine kävivät koulua, vaan siksi, että Rousseau luki Montaignea ja Paine Locke’a.
Sen sijaan siellä, missä lukeminen institutionalisoitiin varhain, vallankumousta ei tapahtunut. Näin oli luterilaisilla alueilla kuten Saksassa, Ruotsissa ja Suomessa, joissa lapset pakotettiin oppimaan lukemaan Raamattua, koska pelastuksen katsottiin riippuvan siitä. Vanhemmat velvoitettiin opettamaan katekismusta, ja papit arvioivat lukutaitoa konfirmaation yhteydessä. Nämä käytännöt eivät vielä muodostaneet oppivelvollisuusjärjestelmää, mutta ne loivat sen moraalisen ja institutionaalisen perustan.
Tämä vie meidät toiseen ironiaan.
2. Oppivelvollisuus keksittiin estämään liberalismi
Monet kuvittelevat, että oppivelvollisuus syntyi Ranskan vallankumouksen seurauksena — luonnollisena jatkumona vapaudelle, tasa-arvolle ja maalliselle kansalaisuudelle. Tämä ei kuitenkaan pidä historiallisesti paikkaansa.
Ranska teki peruskoulusta pakollisen vasta 1880-luvulla, lähes vuosisata vallankumouksen jälkeen. Ensimmäinen moderni oppivelvollisuusjärjestelmä syntyi Preussissa vuonna 1717, ja se oli nimenomaisesti suunniteltu kansakunnan eheyttämiseen ja puolustamiseen ranskalaisen liberalismin uhan edessä.
Preussin eliitit ymmärsivät, ettei lukutaitoiseen väestöön voitu enää luottaa. Ratkaisu oli yksinkertainen: pakottaa lapset lukemaan sitä, mikä oli oikein. Oppivelvollisuus nojasi luterilaiseen kuriin, mutta nyt järjestelmällisesti ja valtiollisesti toteutettuna. Jumala, Kuningas ja Kansakunta sulautuivat ensimmäistä kertaa yhdeksi valtiolliseksi oppivelvollisuusohjelmaksi.
Näin toinen ironia on tämä: instituutio, jota nykyiset demokratiat käyttävät opettaakseen liberaaleja arvoja, luotiin alun perin tukahduttamaan ne.
Tämä vie meidät kolmanteen ja viimeiseen ironiaan.
3. Liberaali — mutta missä kohdin?
Nykyään ”liberaali valtio” näyttää onnistuneen. Modernit yhteiskunnat sallivat poikkeuksellisen moninaiset uskomukset ja elämäntavat. Ihmisiä rohkaistaan ajattelemaan ja valitsemaan itse. Kotiopetus on yhä hyväksytympää esimerkiksi Yhdysvalloissa, Suomessa ja Argentiinassa.
Tämä liberalismi kuitenkin romahtaa yhdessä tarkassa kohdassa — kohdassa, jonka maallinen valtio jakaa sitä edeltäneen uskonnon kanssa: seksuaalikasvatuksessa.
Yhtäkkiä näemme ahdistuksen antaa lapsille opetusta näissä kysymyksissä jo paljon ennen kuin he ovat seksuaalisesti kypsiä yksilöitä. Jopa ne, jotka valitsevat kotiopetuksen, tekevät sen usein, koska kokevat, että heidän lapsilleen opetetaan oppivelvollisuusjärjestelmässä vääriä käsityksiä sukupuolesta. Tässä liberaali ja suvaitsevainen valtio muuttuu hyvin suvaitsemattomaksi, ja sama logiikka ilmenee jopa niiden toiminnassa, jotka sitä vastustavat.
Mutta pohjimmiltaan tässä ei ole mitään uutta. Kyse on samasta logiikasta, joka aiemmin pakotti lapset lukemaan pyhiä kirjoituksia ennen kuin lukeminen ehti kyseenalaistaa Isän auktoriteetin ja Äidin roolin perinteisessä kristillisessä perheessä. Sama logiikka, jota Preussi sovelsi oppivelvollisuuden synnyssä — ja sama tiedostamaton logiikka, joka yhä ohjaa oppivelvollisuutta ja politiikkaa.